 |
 |
 |
 |
|||
 |
 |
 |
 |
|||
Capsicum frutescens
Päivitetty 20.2.2015
| Yleistä: Frutescensit ovat kuuman ja kostean ilmaston paprikoita, jotka nykytieteessä toisinaan jaotellaan Capsicum annuum lajin alle omaksi alalajikseen. Ne ovat hyvin läheistä sukua sekä annuum- että chinensepaprikoille. Lajin ylivoimaisesti tunnetuin edustaja on maustekastikkeesta tunnettu Tabasco. Lajin syntymäseutu lienee Väli-Amerikassa, jossa se eriytyi joko itsekseen tai ihmisen avustuksella annuum -lajista. Sen nykyinen levinnäisyys kattaa päiväntasaajan pohjoispuolisen Etelä-Amerikan. Väli-Amerikasta se lienee pääosin kadonnut, ja eteläisimmän USA:nkin Tabasco-lajikkeen säilyminen on ainoastaan ihmisen kaupallisen kasvatuksen ansiota. Ihmisen mukana C. frutescens on kulkeutunut kaikkialle maailman trooppisille ja subtrooppisille alueille, mutta erityisen yleinen se ei ole missään Uuden Mantereen ulkopuolella. Frutescensin kaupallinen merkitys on kaikkialla maailmassa tunnetun Tabascon ohella suurin ehkä Brasiliassa, jossa Malagueta-nimellä tunnettu frutescens kuuluu paikalliseen perusruoanlaittoon. Afrikkalainen Piri-Piri on samaten usein, joskaan ei läheskään aina, frutescensia. Aasiassa frutescens-chliin voi törmätä satunnaisesti. Meksikossa frutescens ei näytä saavuttaneen merkittävää kaupallista asemaa, vaikka Tabasco sieltä alkujaan kotoisin onkin.
Tunnusmerkkejä:Tyypillinen frutescensin hedelmä on "punapippurimainen", eli pieni tai pienehkö, kapea, pitkänmallinen, terävä, kynttilämäinen, tavallisesti ylöspäin kasvava Muotovaihtelu on paprikaksi harvinaisen vähäistä, mikä ilmeisesti johtuu frutescens-muodon pitkälti villistä geeniperimästä. Kasveina frutescensit muistuttavat ensisilmäykseltä melko paljon annuum-serkkujaan. Tärkeä ero on frutescensin selkeä monivuotisuus. Kasvi voi elää hyvinkin kauan ja kasvaa melkoisen isoksi (2-metrinen tuuhea, yli 10 vuotta vanha frutescens-pensas ei ole mikään kummajainen edes kotikasvatuksessa, kun taas annuumit harvoin ylittävät 1m korkeutta tai elävät montaa vuotta). Se myös talvehtii helposti, toisin kuin useimmat annuumit. Tyypillistä näyttää olevan myöskin kasvien tietty tukevatekoisuus mikä näkyy hyvin jämäkköinä, silti joustavina oksina. Tukemisen tarve onkin frutescenseilla varsin vähäinen; nämä ovat kuin pieniä puita. Valtaosa frutescenseiksi väitetyistä chileistä on väärin tunnistettuja, mistä syystä harrastajan kannattaa olla näiden suhteen terveen epäluuloinen. Jos kukka ei ole kuvan (oikealla) kaltainen, vihreänsävyinen, violetein hetein, silloin kyseessä ei ole frutescens vaan lähes varmasti jalostettu annuum. Chinenseen frutescensia on jo vaikeampi sekoittaa ensiksimainitun kellomaisen, lyhytterälehtisen kukan ja muutoinkin hyvin erilaisen kasvutavan vuoksi. Risteytymät näiden kaikkien kolmen lähisukulaisen välillä voivatkin sitten olla hyvinkin hämmentäviä...
Kasvatus:Vaikka kyseessä on kuuman ja kostean ilmaston kasvi, se näyttää tulevan hyvin toimeen niin sisäoloissa kuin Suomen kesässäkin. Hedelmien tuotanto tosin kärsii viileydestä, eli luonnollinen paikka näillekin on mahdollisimman lämmin, valoisa nurkka esim. parvekelasien takana tai kasvihuoneessa. Aivan suorasta paahteesta nämä eivät välttämättä pidä, eli pieni varjo on paikallaan. Frutescensit ovat usein selvästi annuumeja myöhäisempiä, mikä tekee niistä ulkokasvatuksen kannalta vähän hankalia. Niiden usein suuri koko ei myöskään auta esim. vesiviljelyä. Frutescensit eivät antaudu ötököille lainkaan niin helposti kuin annuum-paprikat, eivätkä ne ole erityisen herkkiä myöskään juurilaholle. Kasveja kannattaa silti pitää silmällä, sillä rajattomasti eivät nämäkään esim. vihannespunkkeja kestä. Tyypillisin ongelma frutescensin kasvatuksessa on heikkosatoisuus, mikä viestii lähinnä siitä että vaikka kasvi sinänsä näyttääkin voivan hyvin, se ei löydä sopivia olosuhteita kukkimiseen. Valoisampi ja/tai lämpimämpi kasvupaikka, sekä mahdollisesti toisenlainen kasvatusalusta voi tällöin auttaa. Muutosta parempaan kannatta odottaa kärsivällisesti, sillä nämä ovat hyvin pitkäikäisiä kasveja ja kasvavat eteläisen kuuman ilmaston verkkaisella tyylillä... Ruukuksi sopii 25..30cm multa/turvekasvatuksessa, tavallinen tai altakasteluruukku. Kasvi ei tarvitse mitenkään erityistä ravitsemusta, vaan viihtyy samassa kasvualustassa kuin annuumitkin. |
Levinneisyys
|
Tyypillisin edustaja:
Tabasco (Meksiko)
Tabasco on alkujaan kotoisin Meksikosta, missä sitä ei enää luonnostaan tavata. Lajike vietiin aikanaan USA:n Louisianaan, soiselle, kuumalle alueelle missä se menestyi, ja missä McIlhenny kehitti siitä maailmalle levinneen huippusuositun maustekastikkeen. Nykyään Tabascoa kasvatetaan kaupallisesti monin paikoin maailmalla, ja maustekastikkeen alkuperäinen syntypaikka Floridan Avery Islandilla toimii nykyään lähinnä jalostus- ja nähtävyyskeskuksena. Suurikokoinen (150..200 cm, kasvihuoneessa huomattavasti suurempi) monivuotinen paprikakasvi, joka tuottaa pieniä, ylöspäin kasvavia hedelmiä. Luonnossa kasvaa kuumilla, kosteilla suoalueilla. Viihtyy kuitenkin myös sisäkasvina, etenkin jos saa viettää kesät ulkona ja valoa riittää. Vahva ja paprikaksi harvinaisen tukevatekoinen, kauniin puumainen kasvi, ei tarvitse välttämättä lainkaan tukea. Hedelmä sopii mainiosti kaikkeen käyttöön; se on paremman makuinen kuin aasialaiset chilit, ja juuri sopivan voimakas (n. 50 kSHU, luokka 8).
Kukka on lajilleen melko suuri (20mm). Satoisa (hyvissä oloissa), suhteellisen viileänkestävä.
* * *
ALUEELLISIA ERIKOISUUKSIA:
BOLIVIA
PI-543203 "Ají Gusanito"
Hyvin erikoinen, ellei ainutlaatuinen lajike, jota kasvatetaan paikallisesti Benin maakunnassa. Siemenet Riberaltan torilta. 2.5-4 cm pitkä hedelmä muistuttaa nimensä mukaisesti vaaleankeltaista toukkaa. Maku on tulinen ja selvästi erilainen kaikista muista maistamistani chilipaprikoista, miellyttävä. Tämä on luultavasti vakiintunut risteytymä frutescens- ja chinense- (tai annuum-) lajin välillä - vaatisi lisätutkimista.
BRASILIA
PI-497984 "Malagueta"
Malagueta on Brasilian ehkä tunnetuin chililajike. Se on tulinen (7-8) pieni, Tabascon näköinen chili, jota käytetään paikallisessa ruoanlaitossa melkein mihin tahansa. Tyypillinen käyttötapa on marinadien tai viinietikan maustaminen, joskus myös paloiteltuna. Yllättävän hontelo ja pieni kasvi (n. 50cm) Tabascon sukulaiseksi. Erittäin tuuhealehtinen chili. Kukka myös selvästi Tabascoa pienempi (13-15mm). Hedelmä on myös pieni, Tabascomainen mutta raakana tummemman vihreä. Raakana miedohko, hernemäinen mutta aromikkaampi kuin useimmat annuumit. Kypsänä tulinen, sellaisenaan maku melko raaka, terävä, luultavasti mainio mauste esim. kuivattuna.
PI-355395 "Aji Pequante"
Tyypillinen puolivilli frutescens Ecuadorin rannikolta. Suuri ja tukeva kasvi, hedelmä hyvin Tabascon kaltainen, raakana vihreä ja kypsänä punainen, varsin tulinen, hyvin myöhäinen kasvi.
PI-355396 "Aji Piquante"
Hyvin myöhäinen kasvi samoilta seuduilta kuin PI-355395. Ei ehtinyt tehdä hedelmiä, jotka USDAn kuvauksen mukaan ovat jonkin verran 355395:ttä suurempia (n. 3 cm), varsin tulisia ja kypsinä oransseja. Kukat kuvaillaan selvästi edellistä vaaleammiksi, heteet sinertäviksi.
KOLUMBIA
PI-257063 "Ají Dulce"
Kiiltävät melko suuret lehdet, vaati kohtalaisen valaistuksen kasvaakseen lainkaan. Arka kylmälle. Kukat frutescens-tyypille harvinaisen isokokoiset (25mm), muutoin tyypilliset. Hedelmä raakana tumman vihreä, lyhyt (n. 1cm), villichilimäinen. Kypsyy oranssinkeltaiseksi, ei vaikuta erityisen tuliselta. Mielenkiintoinen maku, ei hassumpi. Luultavasti risteytymä chinensen tai annuumin kanssa.
PERU
PI-260479 "Ají Chuncho"
Tukeva, isohko puolivilli frutescens. Melko myöhäinen kukkija. Hedelmä pienehkö (1.6 cm), raakana tumman vihreä, kypsänä punainen. Kohtalaisen tulinen, maultaan sellaisenaan hitusen kitkerä, kuten punaisilla chileillä tavallista. Siemenet koottu 1959 (USDA).
MUU MAAILMA
African Devil (& muut Afrikan frutescensit
Näiden chilien alkuperä on oikeastaan aika karmea. Samat laivat, jotka kuljettivat orjia Afrikasta Amerikkaan, veivät paluumatkallaan lastina mm. chilikasvien siemeniä. Afrikkalaiset chilit näyttävät olevan melko alkukantaisia, vähän jalostettuja tyyppejä, monesti yleistyyppiä "bird's eye" ("linnunsilmä"), mikä viittaa pienimarjaisiin villichileihin. Tämä Jukka Kilpisen kasvattama lajike näyttää olevan hyvin läheistä sukua Tabascolle, koska hedelmä on melkein identtinen. Eräiden tutkijoiden mukaan useimmissa Afrikan maissa Capsicum annuum on vallitseva chilityyppi, mutta löytyy niitäkin maita joissa "bird's eyet" ovat frutescensia.
PI-281421 (Filippiinit)
Frutescens vaikka USDA-tietojen mukaan chinense. Hyvin tyypillisen näköinen, pienehkö kasvi. Hedelmä myös tyypillistä Tabasco-ulkonäköä, tosin pienempi ja paljon tummemman vihreä raakana. Kypsänä punainen, pieni, hyvin Malaguetan kaltainen, tulinen ja maultaan tyypillinen frutescens.
PI-188479 (Vanuatu)
Lajilleen epätavallisen suuret, kiiltävät lehdet (13x6.5cm). Komea ilmestys. Arka kylmälle, ei erityisen aikainen kukkija. Maantieteellisesti erityisen mielenkiintoinen tapaus, sillä Papua-Uuden Guinean kaakkoispuolella Tyynellä Valtamerellä sijaitseva Vanuatun saariryhmä lienee yksi niitä epätodennäköisimpiä mahdollisia paikkoja löytää frutescens-chilejä. On vaikea kuvitella kasvien levinneen sinne luonnollista tietä, joten kyseessä lienee paikallisten asukkaiden jonkinlainen kaupallinen tai kotitarvekasvatus. Hyvin myöhäinen. Siemenet kerätty 1950 (USDA).
