 |
 |
 |
 |
|||
 |
 |
 |
 |
|||
Capsicum chinense
Päivitetty 13.1.2015
| Yleistä: Capsicum chinense -maustepaprikalaji tunnetaan paitsi maailman ylivoimaisesti voimakkaimpana maustekasvina, myös aivan viime vuosina suomenkin kauppoihin ehtineistä Habanero ja Naga Morich-chileistä. Chinense on yleensä helppo, melko pienikokoinen ja kaunis kotikasvatti, mutta vaatii toisaalta varsin suotuisat olosuhteet tuottaakseen kunnolla satoa. Tästä syystä sitä pidetäänkin kohtalaisen vaativana kasvatettavana. Kasvihuoneista, vesiviljelystä ja valosta chinenset pitävät erityisen paljon. Taustaa: Tämän maustepaprikalajin tieteellinen tausta on edelleenkin kiistanalainen, sillä eräät tutkijat pitävät sitä meille tutuimman Capsicum annuum -paprikan erikoistuneena alalajina, ja toiset puolestaan itsenäisenä lajina. Varmaa on vain se, että C. annuum. C. chinense ja Tabascosta tuttu C. frutescens ovat erittäin läheistä sukua toisilleen, vaikka kasvit vaikuttavatkin hyvin erilaisilta. Niiden risteytymät ovat myös varsin tavallisia. Chinensepaprikan tarkkaa syntysijaa ei tunneta, mutta sillä näyttäisi olleen ainakin kaksi erillistä kehitysaluetta. Meille tunnetumpi sijaitsee Karibialla, kun taas erikoisempia, hyvinkin omalaatuisia, toisinaan jopa violetin värisiä muotoja tavataan Bolivian ja Brasilian alueilla. Jälkimmäiset vaikuttavat edellisiä vähemmän ihmisen jalostamilta. Eurooppalaiset löytöretkeilijät veivät muiden muassa myös chinense-paprikoita aikanaan Karibialta Eurooppaan, ja sieltä muualle, etupäässä Aasiaan. Liekö johtunut hedelmien uskomattomasta tulisuudesta, mutta Eurooppaan chinense ei jäänyt, ja muuallekin maailmaan vain hyvin paikallisesti. Afrikan oloissa se viihtyy hyvin ja on siksi muodostunut myöhempinä vuosina siellä tärkeäksi maustekasviksi kaupalliseen viljelyyn. Kaupallinen merkitys: Chinensen kaupallinen merkitys on selvästi viime vuosina kasvanut, erityisesti Afrikassa kasvatetun Habenerotyypin vallatessa ihmisten sydämiä myös Euroopassa. Karibialla sen valta-asema on jo kauan ollut ehdoton; siellä chinense-paprikan omaperäinen, voimakasarominen maku kuuluu täysin olennaisena osana paikalliseen ruoanlaittoon. Ehkä hieman yllättäenkin, Meksikossa, USA:ssa ja Aasiassa C. chinense ei ole saavuttanut merkittävää asemaa kaupallisesti kasvatettavana paprikana. Tämä johtunee osaltaan lajin vaatimista kasvuoloista, mutta enemmän luultavasti muiden chililajien (lähinnä C. annuum ja C. frutescens) ehdottomasta ylivallasta näillä markkinoilla. Brasiliassa chinensellä on paitsi varsin omintakeisia, puolivillejä muotoja, myös ainakin paikallisesti vahva asema. Kasvi ja kasvatus: Tyypillinen chinensepaprika on helpoimpia paprikakasveja tunnistaa ainakin lajilleen. Se on tavallisesti kotioloissa multaviljelyssä matala (n.50+ cm) ja tukevakasvuinen, leveä, varsin puumainen, ei tarvitse juuri tukea. Voi olla hyvin pitkäikäinen (>10v). Lehdet ovat yleensä suurikokoisia, tunnusomaisen röpelöpintaisia, kiiltäviä. Normaalin herkkä kirvoille ja punkeille, mutta selvästi annuum-paprikoita vastustuskykyisempi etenkin punkkituhoille. Tarvitsee silti tarkkailua ja toimenpiteitä molempien varalta! Ei erityisen herkkä juurilaholle tai kasvitaudeille, talvehtii yleensä helposti sisäoloissa kunhan ötökät eivät pääse mellastamaan. Chinensen kylmänkestävyys on ollut huonossa maineessa. Kasvi ei siedäkään äkillisiä alle noin +5..10 asteen lämpötiloja hyvin, mutta on toisaalta osoittautunut odottamattoman sitkeäksi palautumaan henkiin jopa pienten pakkasjaksojen jälkeen. Tämä kuvaa chinense-paprikan luonnetta kaiken kaikkiaan; vaikka jalostettu laji onkin, tämä on annuum-paprikoihin verrattuna sitkeä kovanaama, ja siten melko huoleton kasvatettava suomessakin! Vain hämärää se ei siedä lainkaan. Chinensen kasvatuksessa onnella ja olosuhteilla on huomattavasti enemmän merkitystä kuin annuumeilla, frutescenseilla ja etenkin baccatum-paprikoilla. Osaltaan tämä johtuu chinensen muista paprikoista poikkeavasta ravinteiden tarpeesta; kasvi tarvitsee vain noin puolet tyypillisen annuum- tai baccatum-paprikan lannoituksesta. Liiallinen lannoitus johtaa helposti rehevään, mutta kukkansa tiputtavaan tai jopa kukkimattomaan kasviin! Chinensen valontarve on myös epätavallisen suuri; varjoisassa paikassa kasvi saattaa liiallisen lannoituksen seuraamusten lailla näennäisesti kukoistaa, mutta satoa ei synny. Ei siis sovellu varjoisille ikkunalaudoille ja parvekkeille! Kukka on melko pieni, keltavihertävän sävyinen, selvästi lähisukulaisiaan annuumia ja frutescensia kellomaisempi (kts. kuvat). Heteiden varret ovat annuumista poiketen, mutta frutescensin tapaan violetit. Kukkia kasvaa usein 2-3 samasta kasvupisteestä. Hedelmän muoto vaihtelee paljon, mutta Habanero edustaa aika tyypillistä chinenseä: vähän lituskainen, 3-6cm läpimittainen, reunoiltaan poimutettu. Väri voi olla kypsänä oikeastaan lähes mikä tahansa, mutta tavallisimpia ovat oranssit ja punaiset muodot. Hedelmäliha on ohutta ja sen tuoksu on erittäin tunnusomaisen kirpeä. Hedelmien tulisuus vaihtelee äärimmäisen paljon, jopa saman lajikkeen sisällä. Monia täysin tulettomia lajikkeita tunnetaan, mutta skaalan toisessa päässä ovatkin sitten sellaiset chilit ettei paremmasta väliä. Että millaisia? No, tavallisen kebabpepperonin tulisuus on luokassa 500..1000 SHU (Scoville Heat Unit). Monille jo murhaavan vahvan Jalapeñon puolestaan 10.000 SHU:n tienoilla. Tabasco-kastike, muuten, on 5000 SHU... Tyypillinen Habanero on helposti 100.000 SHU, ja tulisimmat mitatut chinenset yli kahden miljoonan Scoville-yksikön vahvuisia. Kyllä: puhumme yli 400 kertaa Tabasco-pullosi sisältöä tulisemmasta maustepaprikasta! Chinense-paprikan eräs ominaispiirre on myös sen poltteen laatu; se tulee selvällä viiveellä, hämäävästikin - ja toisaalta poistuu jälkiä jättämättä suhteellisen pian. Käyttö: Chinensepaprika on loistava maustekasvi jonka maku ja aromi poikkeavat täysin kaikista muista mausteista, mukaan lukien muut maustepaprikat. Sen tuoksu ja maku ovatkin ainutlaatuisia, pistävän hedelmäisiä, makeita, helposti jopa ruokia dominoivia. Makeus tosin riippuu lajikkeesta, sillä chinenseistä löytyy niin "makean hellävaraisia" kuin "pistävän raakojakin" makuja, tulisuudesta riippumatta. Molemmille on käyttötapansa, mutta esim. tuoresalaatteihin ei välttämättä kannata käyttää kuin vähemmän teräviä lajikkeita. Chilin ystäville ehkä itsestäänselvyys, muttei välttämättä kaikille: useimmat (eivät kaikki) chinenset ovat erittäin, erittäin tulisia chilejä..! Jopa lähikaupan afrikkalaiset punaiset Habanerot voivat helposti tuottaa yllätyksiä kokemattomalle kokille. Niiden käytössä pelkkä annostelu ei ole se haaste. Täysin kaikista muista maustepaprikoista poikkeava maku ja aromi yllättävät nekin helposti. Chinensen ominaismaku onkin niin voimakas että se jakaa ihmiset melkolailla rakastajiin ja inhoajiin. Kokonaan toinen asia on sitten se tulisuus... Puhumme keskimäärin 10..400 kertaa kaikkeen totuttuumme verrattuna tulisemmista paprikoista! Polte on myös erilaista kuin esim. Cayennessa tai Jalapeñossa. Tässä asiassa kokeilu kannattaa. Siihen liittyy käsittely: moni tietää ettei ole varsinaisesti fiksu idea hieroa silmiään Cayenne-chilien hienontamisen jälkeen... Tarvinneeko sanoakaan että chinensien kanssa kannattaa olla oikeasti varovainen! ;) Chinense on erittäin kiitollinen kuivattava esim. sienikuivurissa, ja sen jälkeen siitä saa ensiluokkaista chilijauhetta halvalla vihannessilppurilla tai kahvimyllyllä. Vihreät (= ra'at) hedelmätkin toimivat hyvin, mutta näissä kypsymistä kannattaa silti odottaa - maku kehittyy parhaimmilleen!
|
Levinneisyys
Kukat ovat pieniä, vihertävän / kellertävän valkoisia, usein hiukan kellomaisia ja niitä kasvaa tunnusomaisesti yleensä monta samasta kasvupisteestä.
Tuntomerkkejä: Chinense on helpoimmin tunnistettavia paprikalajeja. Itse kasvi on kotikasvatuksessa usein pienikokoinen, 40-70 cm korkea. Se kasvaa yleensä hitaasti ja on tukevatekoinen, puumainen, tuoden hiukan mieleen bonsai-puun... Kasvu tapahtuu monesti paremminkin sivusuunnassa kuin korkeussuunnassa. Lehdet ovat kasvin kokoon nähden isoja ja tyypillisesti ryppyisiä; erilaisia kuin millään muilla paprikoilla. Poikkeuksiakin on. |
Vasemmalta: Golden Habanero, Habanero Sebaco, Habanero Capuccino, Fatalii, Clavo, Habolokia, Naga Morich ja Purple Halel.
* * *
KARIBIAN KLASSIKOT: HABANERO & SCOTCH BONNET
(Kuuba / Jamaica)
Karibialaiset Habanero ja Scotch Bonnet ovat maailman varmasti legendaarisimmat chinensepaprikat. Ne ovat maultaan ja tulisuudeltaan samankaltaisia kasveja, ja molempien (etenkin Habanero) sisällä esiintyy lukemattomia erilaisia muotoja, joissa lähinnä hedelmän väri ja tulisuus vaihtelevat. Mutta mikä hyvänsä väri näissä liekin, tulisuus on niinsanotusti kohdallaan. Sitä riittää! Molemmat ovat hyvin tyypillisiä tulisia Karibian alueen chinensepaprikoita, matalakasvuisia, tukevia, suuri- ja röpelölehtisiä. Niiden kasvatus on periaatteessa helppoa, mutta parhaan sadon saaminen saattaa vaatia vaivaa (Infernon keskustelualueet antavat asiaan tietoa!). Klassinen kuubalainen Habanero on kypsänä oranssi, mutta etenkin suomen kaupoissa punainen muoto on yleisin. Habaneron hedelmän väri voi kypsänä olla myös ruskea tai kermanvalkoinen. Maku on lähes aina tyypillinen, hedelmäinen, makea, pienen viiveen jälkeen erittäin tulinen, noin 5-10 minuutin jälkeen jälleen neutraali. Scotch Bonneteiksi kutsutaan jamaikalaisia chinensepaprikoita, joissa hedelmä on epätavallisen voimakkaan poimuttunut. Erittäin suositeltava, tietyllä tapaa helppo kotikasvatti, kunhan sen erityisvaatimukset ja vähäsen oikutteleva luonto otetaan huomioon.
* * *
KARIBIAN SAARTEN TÄRKEIMMÄT LAJIKKEET:
KUUBA
Habanero (100-200 kSHU)
JAMAIKA
Red Scotch Bonnet (900 kSHU), Yellow Scotch Bonnet (300 kSHU)
TRINIDAD
Congo, Paramin Flavour, Scorpion (1000-2000+ kSHU), Faria, Seven Pot (1000-2000 kSHU), Hood
BARBADOS
Barbados Brown, Bonnie, Barbados Seasoning (8-10 kSHU)
DOMINICA
Bonda Ma Jacque (40-100 kSHU)
GUYANA
Wiri Wiri (150 kSHU), Tiger Teeth (155 kSHU), Ball 'O Fire
ANTIGUA
Peggy Mouth, Red Flat (40-100 kSHU)
GUADALOUPE & MARTINIQUE
Sudan (180 kSHU), Touvin (40-100 kSHU), Aubrey
PUERTO RICO
Rocotillo
* * *
ERIKOISUUKSIA KARIBIAN ULKOPUOLELTA
Capsicum chinense paprikat ovat kehittyneet meille tutuimmiksi, tulisimmiksi muodoikseen Karibialla. Niiden todellinen syntykoti on kuitenkin etelämpänä, Amazonasilla. Siellä tavattavat chinensen muodot poikkeavatkin usein mielenkiintoisilla tavoilla Karibian serkuistaan. Jotkin ovat erittäin suurikokoisia, suoranaisia puita. Monien lehdissä ja jopa hedelmissä esiintyy voimakasta violettia sävyä. Myös maku on usein erilainen.
BOLIVIA
PI-543188 "Aji Dulce"
USDA: keräyspaikka Cobijan tori Boliviassa, korkeus 200m. Pienehkö kasvi, tuottaa pitkulaisen pyöreitä, n. 5x3cm hedelmiä, raakoina vaalean vihreitä, kypsyvät punaisiksi. Hedelmässä selvä chinensen ominaisaromi muttei lainkaan tulisuutta. Varsin maukas kokemus, antaa esim. ruokaan aivan erilaisen maun kuin tavallinen paprika.
PI-260486 "Locoto"
Leveä ja matalakasvuinen, hyvin pienikokoinen (< 30cm) kasvi. Lehtisuonissa violettia sävyä, värikäs ilmestys. Lehdet epätavallisen tummat. Hidaskasvuinen. Kylmänkestävä. Kukkien läpimitta 17mm. Hedelmä pyöreä tai pitkulainen marja, raakana vihreä, kypsänä kirkkaan punainen. Hedelmäliha paksu, maku kypsänä ei-chinenselle tyypillinen, lievästi makea, miellyttävä. Yleensä mieto mutta saattaa myös yllättää erittäin voimakkaalla poltteella tyvessä. Chinenseksi hyvin aikainen.
PI-260486 "Portachuela"
Yleinen nimi tietyn näköisille chileille. Olemassa ainakin chinense ja baccatum -muotoja. Tässä eräs Bolivialainen Portachuelan chinense-muoto. Tuuhea, tummahkolehtinen, kuhmuraiset lehdet leveitä. Hyvin arka kylmälle. Kukkien läpimitta 13mm. Hedelmä chinenseksi sileä, kartion muotoinen, noin 4-5cm pitkä. Raakana keskivihreä, kypsänä punainen. Myöhäinen.
BRASILIA
Brasiliasta voi löytää suurimman osan maailman tunnetuista chililajeista. Niinpä suvun monimuotoisuus siellä on chinense-lajinkin osalta omaa luokkaansa. Pohjoisesta voi löytää hyvin Karibialais-tyyppisiä lajikkeita, mutta etelämpää jo oikeastaan aivan mitä tahansa, jättiläismäisistä "puu"-chinenseistä pienimarjaisiin puolivilleihin muotoihin.
Cumari o Passarinho
Hitaasti kasvava, tyypillisen chinensen näköinen, joskin jopa lajilleen harvinaisen pienikokoinen kasvi (35 cm). Hyvin pienet kukat, erikoisen muotoiset hedelmät. Maku hedelmäinen, hieman makea, erittäin miellyttävä, tulinen (n.7-8). Sama nimi voi tarkoittaa muitakin chililajeja samalta alueelta Brasiliassa.
Maraba
Leveät, ryppyiset, vaaleat lehdet. Jotenkin koristeellisen näköinen. Kylmänkestävä, myöhäinen kukkija. Hedelmä pieni (n.3cm), kypsänä oranssi, tulinen.
PI-441608 "Pimenta"
USDA: Keräämispaikka maatila, Goias, Brasilia. Suurikokoinen, tummalehtinen kasvi. Kasvaa puumaisesti, tukevasti, helposti kaksi kertaa tavallisempien chinense-chilien korkeuteen, aina noin kahteen metriin. Marja pieni, noin 1 cm puolivilliä tyyppiä, kypsänä haalean oranssi, selvästi chinensen arominen, tulisuudeltaan melko vahva. Saattaisi olla toimivaa esim. kuivattuna. Suurin arvo kuitenkin luultavasti komeana koristekasvina.
PI-441631 "Pimenta Doce"
USDA: kasvupaikka Careiros, Amazonas, Minas Gerais. Hedelmä epätavallisen suuri, muutoin tyypillinen chinense. Maku ja tuoksu chinenselle ominaiset. Maku terävä, pistävä, ei erityisen makea. Ei kuitenkaan varsinaisesti pahan makuinen. Erittäin tulinen.
PI-497974 "Chapeau du Frade "
Vastoin USDA-määritystään (baccatum) C. chinense. Tummat, ryppyiset lehdet, kaunis kasvi. Satoisa. Hedelmä pyöreänmallinen tai hieman pitkänmallinen, noin 2-3 cm, raakana tumman vihreä, kypsyy keltaiseksi. Mielenkiintoinen aromi raakana, poikkeaa useimmista chileistä, ei hassumpi. Kypsänä oranssinkeltainen, hyvin makea, suorastaan "karamellimainen" chili, miellyttävä maku. Ei vaikuta tuliselta.
ECUADOR
Ecuador on eräs chiliharrastajan aarreaitoista maailmassa. Siellä kohtaavat niin pohjoinen, eteläinen, läntinen kuin itäinenkin chiliperimä, tuloksena suuri valikoima mielenkiintoisia ja herkullisia lajikkeita. Chinense-lajin osalta Ecuador on kuin Bolivia; lajikkeet poikkeavat usein selvästi Karibian alueen sukulaisistaan.
PI-593921 "Ucho"
USDA: löytöpaikka Sucumbios, Cascales, Dorado de Cascales, Shyris (Quichua-intiaanien kylä), 0'2''35N, 77'12''4W. 1.2m korkea, lehdet kurttuiset, tumman vihreät, hedelmät kurttuisia, juomuisia, pitkänmallisen kartiomaisia aina 6cm pitkiksi, violetinvihreitä raakoina, kirkkaanpunaisia kypsinä. Matalakasvuinen kasvi. Suuret tummanvihreät lehdet, erikoisuutena tumman violetit lehtisuonet ja lehtien varret. Kaunis kasvi kuoli ennen satoa.
PI-595908 Ají
USDA: Kerätty 1996 2'33''48S, 78'9''22W Canton Sucua, Parroquia Huambi, Localidad El Cristal, maanviljelijän puutarhasta. Kasvi 2m korkea, lehdet kurttuiset. Kukat vihertäviä, heteet violetit, 1-2 kasvupistettä kohden. Hedelmät riippuvia, 3-4x2cm, kartion muotoisia, kypsyvät oranssin kautta punaisiksi. Satoisuus 7/9, kasvutapa pystyhkö.
Nopeasti kasvava, chinense-chiliksi erittäin korkea (yli 130cm), erittäin ryppyiset ja tummat, suuret lehdet. Kaunis kasvi kuoli ennen satoa.
PI-281338
Itse kasvi lähinnä chinensen ja annuumin välimuoto. Hedelmä hyvinkin erilainen, muistuttaen paremminkin baccatumeja. Luultavimmin joko risteytymä tai vanhempi välimuoto.
PERU
Peru edustaa chinense-paprikoiden eteläisintä esiintymisaluetta, ja niinpä siellä tavattavat lajikkeetkin ovat usein melko omalaatuisia.
Aji Panca / Aji Brown
Yleisnimike ruskealle, makealle chinenselle Perun alueelta. Jättiläiskokoinen chinense, jota virheellisesti myydään eräissä ulkolaisissa siemenliikkeissä baccatumina. Muistuttaa tosin monilta osin jälkimmäisiä sekä kasvin että hedelmän osalta. Kasvutapa korkea, puumainen, voi helposti ylittää 150cm. Hedelmä herkullisen makea ja aromikas, ilman chinenselle tyypillistä pistävyyttä. Tulisuus vähäinen tai olematon. Satoisuus vaikuttaa heikolta, muutoin loistava lajike.
SURINAM
Tämä Alankomaiden entinen hyvin köyhä ja enimmäkseen asumattomasta viidakosta koostuva siirtomaa omaa yhä läheiset suhteet entiseen valloittajaansa. Niinpä Hollannista on mahdollista löytää mielenkiintoisia Surinamin chinense-lajikkeita.
Madame Jeanette
Keskimääräistä isokokoisempi chinense (n. 100cm), joka tuottaa esim. Habaneroa selvästi suurempia kirkkaan keltaoransseja hedelmiä sisäoloissa ympäri vuoden. Hedelmien maku on polttavan voimakas, terävä. Helppo kasvattaa ja satoisa.
Surinam Red
Madame Jeanetten lähisukulainen, pienempi ja kirkkaan punainen, mutta saman makuinen ja samanlainen kasvatettava.
YHDYSVALLAT
USA:ssa ei luonnostaan kasva Chinense-paprikoita, eikä niitä siellä juuri kaupallisesti viljelläkään. Ainoa poikkeus on Floridan puolitrooppisiin olosuhteisiin aikanaan jostain ilmaantunut ja siellä hyvin menestyvä Datil-lajike, josta on tullut varsin haluttu kasvatti chiliharrastajille.
Datil
Kotipaikka St. Augustine, Florida. Keskikokoinen chinense, ei erityisen innokas kukkimaan. Väitetään nirsoksi kasvuolojensa suhteen. Hedelmän maku kuuluu yhdessä Fataliin, Madame Jeanetten ja muiden kanssa chinensien raaempaan päähän. Erittäin tulinen, punainen muoto suorastaan tappavan vahva...
* * *
MUU MAAILMA
KESKI-AFRIKKA
Chilikasvit eivät luontaisesti kasva Afrikassa, mutta monien alueen maiden Etelä-Amerikkaa muistuttavat trooppiset olosuhteet ovat osoittautuneet täydellisiksi kaupallista viljelyä ajatellen, vientikohteena erityisesti Eurooppa. Keski-Afrikka on vain yksi suurista chinense-lajia kaupallisesti viljelevistä Afrikan maista (Kongo, Kenia ja muut lähialueen maat ovat vastaavia).
Fatalii
